Nyt se iski meillekin - flunssa. Täytyy olla iloinen siitä, että vasta nyt eli suhteellisen pitkälle päästiin ennen ensimmäistä flunssaa, kun tyttö on kuitenkin jo 6kk. Mietin jo eilen päivällä alkaako olla flunssa tuloillaan, kun maito ei oikein maistunut, vaikka muuta oiretta ei ollutkaan. Tyttö oli kuitenkin muutoin oma itsensä ja meni nukkumaankin aivan normaalisti. Olin sitten kirjoittelemassa uutta blogipostausta (julkaisen ja viimeistelen tuon postauksen jossain vaiheessa myöhemmin, kun se jäi eilen vielä kesken) ja katselin Iholla -sarjaa, kun itkuhälyttimestä alkoi kuulua itkua. Mies lähti yläkertaan ja itku loppui melko pian, jolloin mies tulikin takaisin alakertaan.  Jonkin ajan päästä itku alkoi uudelleen ja nyt vuorostani minä menin yläkertaan. Nyt itku ei enää tutilla ja silittelyllä rauhoittunutkaan, joten otin tytön syliin. Sylikään ei pientä rauhoittanut, vaan itku vaan jatkui ja tyttö haroi hieman korvaansa ja yski. Mieskin tuli ylös ja tultiin itkun yltyessä siihen tulokseen, että tytölle pitää antaa lääkettä, kun tuntuu myös niin lämpimältä. Annettiin lääke ja vielä jonkin aikaa itku vaan jatkui. Lääkkeen alettua vaikuttaa, tyttö rauhoittui ja nukahti syliini. Ei raaskittu laittaa omaan sänkyyn,vaan jäi suoraan isoon sänkyyn, jossa nukkui vieressäni yön. 

Yö meni suhteellisen rauhallisesti (joskin valvoin varmaan parisen tuntia yhdessä vaiheessa). Tyttö havahtui muutamia kertoja yskimään ja itkemään, mutta rauhoittui pian. Tässä aamulla tyttö yski, mutta oli kuitenkin melko pirteä ja höpöttelevä - ääni on vaan toisella hyvin käheä. Nenäkin alkoi nyt aamulla vuotaa, mutta kuumetta ei sentään ollut. Toivottavasti päästäisi vähällä tytön ensimmäisen flunssan suhteen ja ei menisi enää pahemmaksi ja menisi myös nopeasti ohi.