Väsyttää ja paljon. Viime yö meni huonoilla unilla, kun tytön toinen etuhammas on puhkeamassa ja aiheuttaa itkuja ja kitinöitä - oikeastaan enemmän kuin mikään aiemmista hampaista. Yöllä lopulta luovutin ja otin tytön viereeni jo joskus puoli neljältä, jotta ei tarvinnut pomppia vähintään parin tunnin välein tyttöä rauhoittamassa. 

Viikonloppu oli mukava - lauantaina tehtiin pihahommia,  kun oli aurinkoinen ja kaunis syyspäivä ja eilen oltiinkin melkein koko päivä sisällä, kun tuli tännekin ensi lumi, joka oli hyvin märkää. Tyttö katseli ikkunasta ihmeissään jättisuuria lumihiutaleita.

Eilen otettiin yhdessä perheen kesken myös päiväunet, joka oli mukavaa. Aamukin alkoi hauskasti, kun tyttö yllättyi positiivisesti siitä, että isä olikin vieressä. Mies siis nukkui meidän kanssamme ja kun aamulla otin tytön viereemme vähäksi aikaa, ettei tarvinnut vielä nousta ylös, tyttö ei heti isäänsä sängyssä hoksannut, kun isä tarkoituksella käänsi aluksi selkänsä tytölle, ettei tyttö liikaa havahdu häneen. Aluksi tyttö vaan kokeili isänsä selkää ja ihmetteli, että mikä siinä on ja unohti sen sitten. Myöhemmin,kun herättiin (eli tytölle sanottiin huomenta) ja isä kääntyikin meihin päin, tyttö innostui isästään toden teolla eli oli tosi iloinen, kun isä olikin vieressä :)

Huomenna päästäänkin vihdoin taas vauvakerhoon kavereita katsomaan, kun viime viikko oli lomaviikko ja sitä edelliset kaksi viikkoa jäi väliin tytön sairastelun vuoksi. Torstaina lähdetäänkin tytön kanssa mummolareissulle mun kotiseudulle eli junamatkailua on taas tiedossa.